maanantai 23. maaliskuuta 2015

UUSIA PAIKKOJA

Heipä hei taas! Palataan ajassa reilu viikko taaksepäin, jolloin mummu tuli Tarttoon kyläilemään. 

Ruokakuvaa ei voi laittaa mustavalkoiseksi :-D

Mummu oli Tartossa viisi päivää, ja meille sattui muistaakseni aika kivat aurinkoiset kelit. Kun kaikki tärkeimmät aktiviteetit kuten Dolcessa ja Wernerissä käynti oli suoritettu, meidän piti keksiä lisää tekemistä. Päädyttiin Raekojan taidemuseoon (aika sivistynyttä), jossa oli menossa Minu Poola -näyttely. Teatteriin olisimme molemmat halunneet, mutta siellä ei kerta kaikkiaan tullut mitään mielenkiintoista. Oli turvauduttava siis tavalliseen elokuvateatteriin. Käytiin katsomassa kaksi virolaista pätkää, Vehkleja (suom. Miekkailija) ja 1944. Molemmat hyviä tositapahtumiin perustuvia leffoja. Ja mummukin pysyi kärryillä juonesta! Ja käytiin myös parissa kirkossa pyörähtämässä. Toinen oli söpö vaaleanpunainen ortodoksikirkko, jossa pällistellessä tuli nopeasti aika ei-toivottu olo. Toinen oli Pyhän Pietarin kirkko, joka näkyykin kuvissa. Se oli ihan valtava, kerroksiakin näytti olevan kolme. Elokuvien katsomisen jälkeen muuten noita sota-ajan saksankielisiä tekstejä alkoi oikein pursuilla joka paikasta. Aika historiantäyteiset viisi päivää, ehkä se selittää asian :-D

Käytiin myös yhtenä päivänä testaamassa minulle uusi ravintola, Spargel. Ruoka oli selvästi vähän normaalia fiinimpää. Listalta löytyi muun muassa pikkulintuja ja meidän kaikkien kolmen lautaselta naudanposkea. Sekä pää- että jälkiruoat olivat oikein hyviä :-) Jatkoon siis tämä!

Nyt jätän kirjoittelut tähän, sillä tanssikurssi kutsuu! Eikä mikään showtanssi- vaan ihan perinteinen paritanssikurssi :-D Kurssi alkoi viime viikolla valssin, rumban ja cha cha chan parissa. Saa nähdä mitä tänään opitaan. Hyvää viikonalkua kaikille :-)

maanantai 9. maaliskuuta 2015

PEREARSTIN VASTAANOTOLLA

Meillä oli perjantaina Family medicine -kurssin ohjelmassa kolmen tunnin vierailu yleislääkärin vastaanotolla. Saimme jokainen oman lääkärin ja siellä sitten seurasimme vieressä tämän ja potilaiden puuhasteluja. Oli mielenkiintoista nähdä erilaisia sairastapauksia tosin suurinosa oli korkeaa verenpainetta ja sydänongelmia..., ja ylipäänsä nähdä millaista se meno täällä on. Itse emme saaneet tehdä mitään jännittävää, mutta saatiin sentään vetää valkotakit päälle ja stetarit taskuun ja leikkiä pikkulääkäreitä ;D

Saatiin tällaiset lappuset täytettäväksi. Välillä meinasi olla vähän ongelmia saada selvää viron kielestä, mutta sain kuitenkin lapun kunnialla täyteen. / Jees päivä takana!

Täällä Virossa on kuitenkin vähän eri systeemit terveydenhuollossa näin Suomeen verrattuna. Täällä jokaisella (paitsi mm. minulla krhm...) on oma lääkäri, "perearst", jolle soitetaan heti kun jokin vaivaa. Tämä voi sitten tehdä potilaalle lähetteen eteenpäin jos ei pysty itse vaivaa hoitamaan. Perhelääkäri vastaa siis Suomen terveyskeskuksien yleislääkäriä. Jokaisella perhelääkärillä on noin 2000 asiakasta ja he tuntevat potilaansa todella hyvin, muistavat kysellä lomamatkoistakin sun muista turhista asioista. Monet potilaat jopa tuovat mukanaan kukkia vastaanotolle tullessaan. Läheisestä lääkäri-potilas -suhteesta kertoo myös se, että lääkärin ei tarvitse oikeastaan haravoida potilaan taustatietoja koneelta, vaan vastaanotolle tulee potilas toisensa jälkeen ilman mitään taukoja. Täällä luvataan, että akuutissa tapauksessa lääkäriin pääsee viimeistään seuraavana päivänä ja ei-niin-kiireellisessäkin tapauksessa kolmen päivän sisällä. Mun mielestä tämä systeemi on oikein toimiva ja myös virolaiset tuntuvat olevan tyytyväisiä. Opettajammekin (joka itsekin työskentelee perearstina) kertoi pitävänsä työstä, koska hän voi itse päättää työaikansa, ja erottaa selkeästi vapaa-ajan työstä. Toisaalta olen myös kuullut, että perhelääkäreillä ei ole muuta elämää, sillä he tekevät niin pitkiä päiviä. Tiedä sitten kumpi on yleisempää. Noh, toisaalta Viroon ei ole aikomusta jäädä töihin, joten väliäkös tuolla :D

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

KREBIN RINKULA


Huomenna olisi pienellä varoitus(tajuamis)ajalla biokemian koe hiilihydraattiaineenvaihdunnasta. Muun muassa glykolyysi ja sitruunahappokierto kaikkine vaiheineen pitäisi tässä illan aikana painaa mieleen. Opettajan sanoin "nice and simple". En oo varma oonko samaa mieltä. Yllä video opiskelua helpottamaan.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

HELLO THERE

Piti oikein tsekata viime postaus, että missäs sitä mennään täällä blogin puolella :-D No, täällä Tartossa on siis majailtu nyt kolmisen viikkoa ja tekemistä on riittänyt. Ei niinkään koulun suhteen - tähän kolmeen viikkoon on mahtunut nimittäin vain yksi tentti, fysiologian excretion&metabolism. Eikä lähitulevaisuuskaan ihan pahalta näytä. Pähkinänkuoressa olen (ottanut kuvia kun olen)...

1. Syönyt poikaystävän tekemiä aamiaispannareita. Eikä mitään banaani-kananmunaversioita (vaikka nekin kyllä ovat ihan jees) vaan ihan oikeita ameerikkalaasia! 2. Pukeutunut pitkästä aikaa hameeseen. Voii tulisipa jo lämpöisemmät säät niin pääsisi käyttämään kaikkia kevätvaatteita ja BALLERINOJA *sydänsilmäemoji*

3. Kokeillut uusia reseptejä (ja kuvausrekvisiittaa - huom. Lääkärilehti Cosmon tilalla). Mm. tämä thaityyppinen linssikeitto ja pestokanapasta olivat aika onnistuneita. Kyllä musta vielä tulee kokkikolmonen! 4. Testannut Kaubamajan uuden sushipaikan - Sushimeistrid. Iso peukku sille!

5. Tehnyt muutaman kävelylenkin kirpeässä pakkasessa Toomemäellä. 6. Käynyt vihdoin ja viimein katsomassa Tartossa vuosittain järjestettävät Miss Valentine -voimistelukisat. Vitsit kuinka kaipaankaan tuota lajia!

Muuten sitten olen treenaillut ihan kivasti (en niin kivasti että leuanvetotavoitteen suhteen olisi edistytty), syönyt liikaa kakkua (suoraan hab... eikun kylkiin), hiukan opiskellut, katsonut pari leffaa sekä viettänyt aikaa kavereiden ja poikaystävän kanssa. Meillä oli juuri pidennetty viikonloppu pe-ti, sillä eilen täällä juhlittiin Viron itsenäisyyttä ja saatiin sitten maanantaikin samaan syssyyn vapaaksi. Suuri osa luokkakavereista lähti tilaisuuden tullen Suomeen, mutta minä jäin tänne ja sainkin pikku karvakasan hoidettavakseni :-) Nyt on koulua takana yksi päivä ja huomenna taas muutaman oppitunnin jälkeen alkaa viikonloppu. Ajjaaai kelpaa!

lauantai 7. helmikuuta 2015

FUJAIRAH

Heipä hei! Nappasin heti tänne Tarttoon päästyäni kivan (=ei-niin-kivan) talviflunssan, minkä vuoksi nenäliinoja sekä vessapaperia on tullut kulutettua ennätysvauhtia. Selkeesti tää on joku mun kropan yritys estää kouluun pääsy - viime syksynä ennen koulun alkua sama homma. Kävin apteekissa katselemassa nenää avaavaa sumutetta, mutta löysin vain jotain outoja luontais(humpuuki)tuotteita. Huomenna ehkä uusi reissu, josko silloin apteekin jonot olisivat lyhyemmät ja tää mun eestinymmärtäminen tästä vähän paranisi.

Tänään kun en ole oikein mitään järkevää saanut aikaiseksi, päätin tulla vihdoin ja viimein kirjoittamaan tämän postauksen loppuun. Ennen reissua yritin googlettaa matkakohdettamme, mutta Fujairahista löytyi oikeasti säälittävän vähän tietoa/kuvia! Siispä, ajattelin nyt vähän laajentaa internetin tietämystä Fujairahista ;-)


Dubaista taksimatka Fujairahiin kesti muistaakseni noin tunnin ja 20 minuuttia. Minibussi maksoi jotain vajaa 100e (äiti korjaa jos olen väärässä). Matkalla oli muutama pikkukylä, mutta ei muuta elämää tien laidassa tallustelevien kamelien lisäksi. Maisemat vaihtuivat aavikosta vuoristoiseksi Fujairahiin tullessa.


Arabiemiraateissa löytyi lähes joka kulmalta (okei, ei ihan) tämä ihana jätskipaikka, Baskin Robbins. Siellä oli valikoimassa ihan hirveän monta herkullisen eksoottista jäätelömakua joista valita. Ja niin söpöt vaaleanpunaiset purkit. Mun kaltaiselle jahkailijalle päätöksenteko oli tuolla jäätelötaivaassa todella hidasta ja vaikeaa :-D


Fujairah ei vaikuttanut miltään pikkukylältä suurten rakennustensa ja ostoskeskusten lukumäärän perusteella, mutta aika hiljaista siellä kuitenkin oli, noin 50 000 asukkaasta huolimatta. 


Fujairahissa ei tainnut olla ollenkaan yleistä rantaa. Yhtenä päivänä menimme Hilton-hotellin altaille ja rantapätkälle nauttimaan auringosta. Ranta oli aika pieni ja hiekka oli sellaista vähän kuraista, eikä siis mitään ihanaa valkoista sileää :-D Toisin kuin Dubaissa! Siellä rannat ovat (ainakin muistikuvieni mukaan) ihanat ja merivesi kirkkaan turkoosia! Syötiin Hiltonissa kuitenkin lounasbuffetissa ja lekoteltiin allasalueella, joka oli meidän hotelliamme paljon viihtyisämpi :-)


Fujairahissa oli kolme ostoskeskusta, Fujairah City Centre, Lulu Mall ja Century Mall (suuruus-/paremmuusjärjestyksessä). Jos muu kaupunki oli hiljainen, niin ostoskeskuksissa riitti ihmisiä. Ainakin tässä uusimmassa City Centressä - Century Mall oli puolestaan jo melko kuollut paikka :-D Näihin ostoskeskuksiin oli halpaa, helppoa ja nopeaa matkustaa taksilla - ihan muutamia euroja. Busseja ei koko kaupungissa varmaan edes kulkenut.


Miksei Tartossa ole Victoria's Secretiä?! Tämähän on tuota tuppukylää paljon suurempi ;-)


UAE:ssa jokaisesta ostoskeskuksesta löytyy food courtit, joissa on vieri vieressä erilaisia pikaruokaketjuja. Tästä intialaisesta(?) ruoasta mieleen jäi sitkeä leipä ja tulinen kana :-D


Maisemia hotellin katolta viimeisenä iltana :-) Tällaista siis Fujairahissa!